Ovatko asunnot omistus- vai vuokra-asuntoja?
Kaikki asunnot ovat omistusasuntoja. Oman huoneiston vuokraaminen on mahdollista vain hallituksen erityisluvalla.
Mitä palveluita lähiympäristössä on?
Omassa talossa on lounasravintola, fysioterapeutti, kampaaja, kosmetologi ja psykoterapeutti. Lähikauppa on kadun toisella puolella. Pyhäjärvelle päin naapurina on Hatanpään sairaala ja terveysasema, josta saamme terveyspalvelumme. Seinänaapurina on seurakuntasali Katariina. Bussipysäkit ovat sairaalan ja kaupan edessä sekä Hatanpään valtatiellä. Hatanpään kartanopuisto ruusutarhoineen ja Arboretum ovat erinomainen lenkkeilymaasto.
Miten Vaskikotiin pääsee asumaan?
Tampereen Vaskikodit on asunto-osakeyhtiö, jonka asukkaaksi pääsee ostamalla asunnon. Asukkaan on kuitenkin täytettävä asukaskritreerit: Asukkaan tai puolisoista toisen tulee olla vähintään 58-vuotias. Lisäksi edellytyksenä on Pro Vaskikodit -yhdistys ry:n jäsenyys. Asukaskriteerit sisältyvät osakas-/asukassopimukseen, joka on yksi asunto-osakeyhtiön perustamisasiakirjoista.
Mitä maksaa yhdistykseen liittyminen ja yhdistyksen jäsenyys?
Liittymismaksu on vuonna 2024 165 €/henkilö. Jäsenmaksu on 50€/jäsen/vuosi. Yhdistyksen kokous vahvistaa maksujen suuruuden vuosittain. Tulot käytetään asukkaiden virkistys- ja harrastustoimintaan.
Mikä on neliöhinta?
Asunnon koosta ja kunnosta riippuen hinnat ovat vaihdelleet runsaan 3000 € ja runsaan 4000 € välillä per neliö.
Minkä kokoisia asuntoja talossa on?
Asuntotyypit ovat H+TK, 2H+K+S, 3H+K+S ja 4H+K+S. Asuntojen koko vaihtelee välillä 42.5 – 99.5 m2.
Miten saisin tietoa vapaista tai vapautuvista huoneistoista?
Myyntiin tulevasta tai myynnissä olevasta huoneistosta ilmoitetaan ensimmäiseksi talon ulkopuolisille Pro Vaskikodit -yhdistys ry:n jäsenille. Myös Muiden huoneistoista kiinnostuneiden on mahdollista ottaa yhteys Vaskitoimistoon, puh. 03 – 3134 00. Heihin otetaan yhteyttä myöhemmin sopimuksen mukaan.
Minkä kuntoisena voi tulla asukkaaksi?
Jos olet vähintään 58-vuotias ja kykenet itsenäiseen asumiseen, olet tervetullut asukkaaksi. Erään asukkaan sanoin: ”Tänne tullaan elämään eikä kuolemaan”.
Mitä nuorempana ja hyväkuntoisempana eläkeläisenä senioritaloon muuttaa, sitä helpompi on sopeutua uusiin oloihin, solmia sosiaalisia suhteita ja nauttia talon tarjoamista toiminnoista. Silloin myöhemmätkin vanhuusvuodet ovat hyviä ja viihtyisiä.
Entäs sitten kun kunto heikkenee?
Niin kauan kuin toimintakyky riittää omassa asunnossa asumiseen ja välttämättömiin askareisiin joko omin avuin tai kotiin hankittavien palvelujen turvin, senioritalomme on oiva koti. Jos kunto siitä heikkenee, on huomioitava, että talo ei itse tuota hoitopalveluita eikä sillä ole hoitosuhdetta asukkaisiin. Mutta toimisto auttaa asukkaita hankkimaan tarvittavia palveluita alan yrittäjiltä.
Mitä asuminen Vaskikodeissa maksaa? Onko se kallimpaa kuin tavallisessa kerrostalossa?
Kiinteistön hoitovastike ei eroa tavallisen, samanikäisen ja -tyyppisen kerrostalon hoitovastikkeesta. Asumisen peruskustannukset ovat tavallisen kerrostaloasumisen luokkaa. Lisäksi kuukausittain peritään huoneistokohtainen huoneiston koosta riippuva lisävastike, jolla katetaan toimiston toimintakuluja.
Maksaako harrastus- ja virkistystoiminta erikseen?
Kaikkiin talossa toimiviin kerhoihin ja useimpiin talossa järjestettäviin tapahtumiin on vapaa pääsy. Harrastuksissa toimitaan omakustannusperiaatteella niin, että jokainen maksaa itse omaan käyttöön tulevien töiden tarvikkeet, jos toiminta tarvikkeita edellyttää. Maksuttomassa yhteiskäytössä on erilaisia pelejä, laitteita, välineitä. Myös kuntosalin käyttö on maksutonta eikä käyntikertoja rajoiteta.
Kun virkistäydymme yhdessä retkillä, teatterissa, taidenäyttelyissä, konserteissa tai muissa riennoissa, maksamme kukin omat kustannuksemme. Yhteiskuljetuksin ja naapuriavuin pääsemme vähemmällä.
Onko pakko osallistua ja tehdä jotain koko ajan?
Ei todellakaan ole. Jokainen asuu omassa asunnossaan ja jokaisella on täydellinen itsemäärämisoikeus omaan elämäänsä. Jos haluaa, voi osallistua. Ellei halua, voi olla osallistumatta. Alkuun jo muutto ja uuteen ympäristöön sopeutuminen vie oman aikansa ja energiansa. Vähitellen kasvot ja toiminta tulevat tutuiksi, löytyy oma tapa elää myös yhteisön jäsenenä. Toivomme, että yhteisöllinen elämäntapa olisi mahdollisimman monelle mieleinen ja että asukkaamme olisivat sitä omien mahdollisuuksiensa mukaan rakentamassa.